ESPOON   VUOKRALAISET   ry  

PÄIVITETTY 02.02.2012

Yhdistyksen perustamiskokous oli maaliskuu 2006

Kestävä asuminen: välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin

  Asuntoja on suomessa noin 2.7 miljoonaa, josta 800 000 vuokra-asuntoa, Espoossa asuu 36.5% vuokralla.

 

 HALLITUS  

Kari Karjalainen,  puheenjohtaja
Ruorimiehenkatu 1 C 33
02320 ESPOO
gsm 040 558 1193
www.kolumbus.fi/karjalainen.kari
k.karjalainen[ät]kolumbus.fi

 Jäsenet 

 Varsinaiset jäsenet: 

Kari Karjalainen 

Sini Heikkilä, Raimo Hilden, Leila Kuparinen, Atte Leino, Aune Piirma             

 Varajäsenet: 

 

Rauno Halme, Kalevi Skonbäck, Ari-Pekka Kuronen, Martti Turunen

 

-

 Yhdistyksen viimeksi järjestetty teemailta oli 16.11.2011  

 teemana

 Asukasdemokratian vaikutus mahdollisuudet ja asumisen sietämätön kalleus !  

 MUKANA VUOKRA - ASUMISEN ASIANTUNTIJOITA mm.  

 Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä, Matti Metsäranta  

 juristi, OTL 

 

Ajankohtaista

          uusi

Toimituksille 1.2.2012

(vapaa julkaistavaksi klo 15)

ASUMINEN VIE PALKANSAAJAN TULOISTA YLI VIIDENNEKSEN

Helsingissä 1.2.2012 pidetyssä ”Palkansaajien asuntopoliittisessa seminaarissa” keskusteltiin kasvavista asuntomenoista, palkansaajien
ostovoimasta ja vuokra-asuntopulan vaikutuksista työllisyyteen. Seminaarin järjestivät yhteistyössä SAK ja Vuokralaiset VKL ry.

Seminaarissa puhuneen Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen mukaan asuminen vie palkansaajan tuloista yli viidenneksen.

– Pääkaupunkiseudulla palvelualojen palkalla ei tällä hetkellä kykene vuokraamaan tai ostamaan asuntoa vapaarahoitteisilta markkinoilta.
Kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt ovatkin avainasemassa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnassa, Lehtinen totesi.

Palkansaaja- ja vuokralaisliikkeelle yhteistä edunvalvontaa

Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä totesi, että asuntopula vie aikaa myös perheeltä.

– Yhä kauempaa käydään töissä ja yhä enemmän käytetään vuorokaudesta matkustamiseen asunnon sekä työpaikan välillä.
Olisi tärkeää, että ay-liike nostaisi palkansaajaystävällisen asuntopolitiikan yhdeksi neuvottelutavoitteeksi, Kähärä ehdotti.

Vuokralaiset VKL ry:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila toivoi palkansaajaliikkeen ja vuokralaisliikkeen yhteisen
edunvalvonnan tiivistämistä.

– Vaikuttaminen asumiskustannuksien alentamiseen esimerkiksi tulevissa raamiratkaisuissa olisi tehokasta edunvalvontatyötä

 palkansaajien ja heidän perheittensä kannalta.

Vuokra-asuntoja on rakennettava nopeasti lisää

SAK:n varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutola esitti kokonaisvaltaista asuntopolitiikkaa, jossa otettaisiin huomioon
asuntojen ja työpaikkojen sijainti, joukkoliikenteen ja palveluiden tehokas järjestäminen sekä erilaisten asukasryhmien tarpeet.

– Talouden kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan myös työvoiman liikkuvuuden parantumista. Vain laadukkaiden ja kohtuuhintaisten
vuokra-asuntojen tarjonta mahdollistaa äkillisten rakennemuutosten aiheuttaman työvoiman liikkuvuuden, totesi Huutola.

PRO-liiton puheenjohtaja Antti Rinne oli samaa mieltä työvoiman liikkuvuudesta.
– Nykymaailmassa voi joutua työsuhteen loppuessa muuttamaan omalta asuinpaikkakunnaltaan muualle työllistyäkseen uudelleen.
Vakavan esteen työvoiman liikkuvuudelle aiheuttaa se, että asumista ei kyetä uudella paikkakunnalla kohtuudella järjestämään.
Ongelman ratkaisu olisi, että kasvukeskuksissa olisi saatavilla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ehdotti Rinne.

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaati, että edullisia vuokra-asuntoja on rakennettava lisää nopeasti ja yli suhdanteiden.
– Rakentamista ei kuitenkaan pidä keskittää tietyille alueille, koska se kiihdyttäisi jo alkanutta asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin.
Eriytyminen taas heijastuu kouluihin ja muihin lähipalveluihin, jotka niin ikää rupeavat jakautumaan arvostettuihin ja karteltuihin, varoitti Eloranta.

Seminaarissa puhuivat mm. asuntoministeri Krista Kiuru, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen, Nuorisoasuntoliitto ry:n vpj. Timo Kontio,
SAK:n vpj, järjestöjohtaja Matti Huutola, STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, Metalliliiton pj Riku Aalto, JHL:n pj Jarkko Eloranta,
PRO:n pj Antti Rinne, PAMin pj Ann Selin, Vuokralaiset VKL ry:n pj Sirkka-Liisa Kähärä ja Vuokralaiset VKL ry:n vpj, kansanedustaja Kari Uotila.


Lisätietoja:

Järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski, Vuokralaiset VKL ry, puh. 050 362 9496

---

     04.01.2012

Kiuru: Kuntien lähdettävä mukaan asuntotalkoisiin

Suomeen tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja valtion tuella pieni- ja keskituloisille,

sanoo asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
Asuntotarpeesta kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Kiurun mukaan hallitus on jo ryhtynyt toimiin

ongelman poistamiseksi.
Teimme syksyllä kaikkein isommat toimet eli esitimme eduskunnalle, että rakennetaan merkittävästi

enemmän niin sanottuja
normaaleja vuokra-asuntoja markkinoille, joita valtio tukee. Eduskunta on vastannut tähän erittäin

positiivisesti. Sitä kautta minulla on
nyt mahdollisuus lähteä käynnistämään toimia, Kiuru kertoo. Hänen mukaansa valtion tukemia

vuokra-asuntoja pieni- ja keskituloisille
ryhdytään rakentamaan monta kertaa nykyistä tehokkaammalla volyymilla. Kunnille tämä tarkoittaa

Kiurun mukaan vastuunkantoa.
Tässä ei ole mahdollisuutta tulla sellaiseen tilanteeseen, että tästä tarjouksesta voisi kieltäytyä.

Kuntien pitää löytää yhteinen tahtotila sille,
että vuokra-asuntoja ryhdytään rakentamaan. Kiuru aikoo saada myös pääkaupunkiseudun

kunnat asuntotalkoisiin. – Tosiasiat puhuvat puolestaan.
Kuntien on ymmärrettävä, että ei hankkeessa ole ainoastaan valtioneuvosto, eduskunta tai ministeri.

Vuokra-asuntoja on nyt rakennettava markkinoille
enemmän kuin aikaisemmin ja tässä tarvitaan kuntien apua. Lähde; (MTV3)

 

Länsiväylä kirjoittaa

Kahden eläkeläisen päivittäin käyttämä auto on saanut lähtökäskyn kerrostalon pysäköintipaikalta Saunalahdessa.

Espoon kaupungin vuokrataloyhtiö Espoonkruunu häätää Esa Rissasen ja Raili Korhosen matkailuautoa, sillä autopaikkaa

saa käyttää vain henkilöauton tai moottoripyörän säilytykseen.

 

TIEDOKSI PARKKIPAIKKA  RIITA  ASIASSA TYYDYTTÄVÄ LOPPUTULOS

 

 

 

 Parkkipaikka asia on niin laaja ongelmakenttä, että asiaa tutkitaan, häätöä ei nyt toteuteta,

 loppu hyvin, kaikki hyvin, sopu teki tilaa tässäkin asiassa.

 

 

-

 

Asuntojen vuokrat Helsingissä

OVATKO VUOKRAT RAJUSSA NOUSUSSA ?

 

 

20.10.2011

Helsingin asunnoista vuokralla 47 prosenttia - koko maassa 30 prosenttia

-

07.10.2011

Vuokrat nousivat 2,4 prosenttia vuodessa 

-

 29.9.2011  

Pääosin vuokrasuhteet sujuvat alusta loppuun ongelmitta. Toisinaan vuokranantaja ja vuokralainen ovat  

kuitenkin eri mieltä siitä, kuka maksaa asuntoon syntyneiden elämisen jälkien korjaamisen.  

Näihin tilanteisiin on nyt laadittu ohje, joka auttaa riitatilanteissa pääsemään sopuun  

 Tapetti repsottaa, korvaako vuokralainen?

 

2011-09-28

Saaja

 

Eduskunta

asuntoministeri Krista Kiuru 

 

Pääkaupungin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle

 

Helsingin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle

Helsingin asuntopulasta ja asumisen kalleudesta uhkaa tulla paha tulppa koko Suomen talouskasvulle.

Näin arvioi aiemmin ympäristöministeriön asettama työryhmä.

Sen mukaan kenelläkään ei ole enää varaa tulla pääkaupunkiseudulle töihin.

 

Vuokrasääntely

 

Olisiko harkittava uudelleen palaamista vuokrasääntelyyn tai muita vastaavanlaisia keinoja vuokrien nousun hillitsemiseksi?

 

Vuokrat ovat aravassa lähellä 13 € m2/kk ja jopa yli 17 € m2/kk vapailla markkinoilla pääkaupunkiseudulla.

 

Tulevan Uuden Hallituksen on selvitettävä erilaisia vaihtoehtoja vuokrien nousun taittamiseksi.

 

Ennen kuin tällaiset päätökset valmistuvat, on toteutettava väliaikainen vuokrasulku, joka estäisi keinottelun ja vuokrien

ennakoivan korottamisen.

Vuokrasulku on toteutettava välittömästi.

 

Vuokrasulun tulisi koskea kaikkia voimassa olevia vuokrasuhteita ja myös niitä tapauksia, joissa asukas vaihtuu asunnon ollessa

edelleen vuokrakäytössä, koska muuten vuokranantajat

voivat kiertää vuokrasulkua irtisanomalla entisen asukkaan. Koska aravavuokratalojen vuokrat ovat käytännössä säädeltyjä ja

koska niissä vuokrien nousu on ollut hillitympää, ei ole perusteltua ulottaa vuokrasulkua niihin. Kuitenkin jatkovalmistelussa

olisi selvitettävä myös aravavuokrien määräytymiseen liittyvät ongelmat, vuokrien korotukset

 

Voisit puhua myös asumisen kalleudesta, vuokralaisten maksukyvystä maksaa vuokransa. Monet vuorotyötä tekevistä ovat

pienituloisia, juuri niitä jotka asuvat vuokra-asunnoissa

ja jotka yrittävät selviytyä arjen pyörityksestä pienellä palkallaan.

 

Asumisen sietämätön kalleus

 

1960-luvun puolivälissä kulutuksesta käytettiin asumiseen noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä osuus liikkuu jopa yli 33 prosentin

tuntumassa.

 

Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen rahareikä.

 

Asumisen hinnan jo pitkän aikaa jatkuneeseen kallistumiseen vaikuttaa moni tekijä.

Mieleeni tulee ainakin asuntojen koon kasvu sekä varustelutason parantumien, kaavoitus, rakennusmääräysten tiukkuus,

rakennusvirheet ja huono suunnittelu,

muuttoliike ja väestön ikääntyminen, monia muita maita kovemmat työvoimakustannukset sekä energian hinta. Myös pankkien

Luotonantoperiaatteilla on vaikutuksensa.

 

Näiden selvien tekijöiden ohella ei voi poissulkea sitä, että asuntotuotannon kysynnän ja tarjonnan jatkuvan epätasapainon

taustalla on myös muita tekijöitä.

 

Vertailun vuoksi voi todeta, että elintarvikkeisiin kulutuksesta ohjautuu nykyisin enää reilut 11 prosenttia

 

 

Espoo 2011-09-28

 

 

Ystävällisin terveisin
 
Kari KARJALAINEN
puhelin 040 558 1193
k.karjalainen@kolumbus.fi
www.kolumbus.fi/karjalainen.kari

 

-

 

Perheiden asumiskuluissa huikeita eroja paikkakunnittain 

Päivitetty: 5.9.2011

STT

Lapsiperheiden asumiskustannuksissa on satojen eurojen eroja eri paikkakuntien välillä, kertoo Kiinteistöliitto.

Pääkaupunkiseudulla perheet maksavat omistusasumisesta yli 500 euroa ja vuokra-asumisesta lähes 400 euroa enemmän kuukaudessa

kuin lapsiperheet Oulussa ja Kouvolassa.

Kiinteistöliitto arvioi, että suomalaisten asumiskustannukset nousevat yhteensä 12 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

 

Vuokralla asuvien asumiskustannukset nousevat 13 prosenttia ja velallisessa omistusasunnossa asuvien 9 prosenttia.

Eniten nousevat velattomien eläkeläistalouksien asumismenot, jotka kohoavat jopa 16 prosenttia.

Kotitalouksien asumismenojen osuus nettotuloista ei laske. Asuminen vie entistä suuremman osan pienituloisten ja eläkeläisten nettotuloista.

Omistusasumisen kustannuksia kasvattavat eniten kiinteistöjen hoitokulujen nousupaineet ja asuntolainojen korot.

Hoitokuluista eniten ovat nousussa lämmitys- ja sähköenergia- sekä vesikulut, jotka noussevat neljässä vuodessa noin 25 prosenttia.

Asumisen kustannukset -tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT.

 

-

 

21.06.2011

Tietosuoja vuokraustilanteessa

.

ESPOO, Kaupunginhallitus, esityslista 30.05.2011

Yhdistyksen vaatima Oikaisuvaatimus

 

Tehty valitus Hallinto-oikeuteen

Asia, sisältö lyhyesti

Espoon kaupunginvaltuuston 28.3.2011 pöytäkirjan 42 §:ssä tekemä päätös,
jonka mukaan valtuusto siirtää kaupungin vuokra-asuntojen
asukasvalintatehtävän Espoonkruunu Oy:lle

Vaatimukset:
Valtuuston päätös on kumottava ja päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.
Valtuuston päätös on valitusosoituksen ja kuntalain 90 §:n 2 momentissa
tarkoitetulla tavalla
1) syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
2) kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja
3) päätös on muuten lainvastainen

 

Espoon vuokralaiset eivät niele asukasvalinnan muutoksia

Espoon

vuokralaiset -yhdistys on valittanut hallinto-oikeuteen kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinta-asiasta.

Espoo päätti maaliskuussa, että vuokralaiset kaupungin asuntoihin valitsee jatkossa Espoonkruunu.

Vuokralaisyhdistys pitää päätöstä lainvastaisena.

Yhdistys jätti asiasta valituksen hallinto-oikeuteen parisen viikkoa sitten. Espoon Vuokralaiset -yhdistyksen

puheenjohtaja Kari Karjalainen sanoo, että virheitä on tehty useita.

Päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt valtuutensa ja muutenkin päätös on lainvastainen.

Aikaisemmin asukasvalinnoista on vastannut kaupungin asuntopalveluyksikkö, jonka henkilökunnasta valtaosa

siirtyy Espoonkruunun palvelukseen. Karjalaisen mukaan tämä aiheuttaa vuokralaisille lisäkustannuksia.

Nyt valinnat siirtyvät osakeyhtiöön, työntekijät siirtyvät sinne ja samalla kustannukset siirtyvät meille.

Vuokralaisyhdistys haluaa, että kaupunki valitsisi jatkossakin itse vuokra-asuntojensa asukkaat.

YLE Helsinki

 

 

Köyhyys johtuu kalliista asunnoista

 

Näin vuokralainen nappaisi omistusasujan hyödyn

 

 

SUOMEN YMPÄRISTÖ 29 | 2010 

Vuokra-asunto Helsingissä

sijoituksena ja kotina

Vuokranantaja- ja vuokralaiskyselyn tuloksia

 

ESPOO, KUNTALAISALOITE

ASUKKAIDEN TAHTO ESPOONKRUUNUSSA

Asukasedustus hallituksessa

Nyt ollaan valitsemassa asukkaiden vaalikokouksessa 9.4.2011 Espoonkruunun hallitukseen kaksi

asukkaiden edustajaa hallituksen jäseniksi kahdeksi vuodeksi.

Poliittinen edustus hallituksessa

Hallitukseen nimettyjen muiden hallituksen jäsenten toimikausi on neljä vuotta

Minusta tämä ei ole oikein hallituksessa istuvia asukkaiden valitsemia edustajia kohtaan, ei muutenkaan,

jos tulkitsee osakeyhtiölakia oikein.

Ehdotan että,

toimikausi olisi kaikilla Espoonkruunu Oy:n hallituksen jäsenillä neljä

vuotta

Yhtiön liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella YLI 103,5 miljoonaa.

Espoo 2011-04-04

Kari Karjalainen

 

 

ESPOON VALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ

Espoo siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja

vuokraustehtävät Espoon-kruunu Oy:lle

Nyt tulee vuokralaisille lisäkulu, kun on tiedossa, että sähkön, lämmön ja lisähenkilöstön

kulut nousevat reippaasti,

tämän joutuvat maksamaan asukkaat (Vuokralaiset.)

Asuntopalveluyksikkö siirtyy, Kustannusvaikutus satojatuhansia euroja.

mm. Ihmiset ( työntekijät ) työvälineet, tiekoneet ja ohjelmat, siirtyvät Espoon-kruunulle.

Palvelupiste tulee sijaitsemaan

Leppävaarassa (ruots. Alberga, puhekielessä Lepuski) on kaupunginosa itäisessä Espoossa

lähellä Helsingin rajaa. Upseerinkadulla.

2011-03-28

 

Tasa-arvoista asuntopolitiikkaa

 

Tasa-arvoista asuntopolitiikkaa

 

Vuokralaiset VKL ry esittää, että Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan vuosille 2011–2015 kirjataan

tavoitteeksi vuokra-asumisen saattaminen verotuksessa samalle viivalle omistusasumisen kanssa.
Tasa-arvoisen asuntopolitiikan toteuttaminen edellyttää, että yhteiskunnan asumiseen kohdistama tuki

suunnataan siten, että tuki on sama niin vuokra- kuin omistusasumisessakin.

Nykyisellään asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus on rajoittamaton oikeus. Sama henkilö voi

useamman kerran elämässään saada tämän edun tuloista tai tarpeista riippumatta.

Järjestelmä on yhteiskunnalle selkeästi kalliimpi kuin vain pienituloisten asumiskuluihin tarkoitettu asumistukijärjestelmä.

Asumiseen kohdistuvaa verotusta pitää järkiperäistää.

Vuokralaiset VKL ry esittää asuntolainojen korkoihin 3,4 %:n omavastuuosuutta, kuten valtion lainoittamien

korkotuettujen vuokra-asuntojen kohdalla nykyisin on.
Asuntolainojen korkovähennyksellä on asuntojen hintoja nostava vaikutus. Pitkällä aikavälillä asuntolainojen

korkovähennys voitaisiin siirtymäajan jälkeen poistaa kokonaan. Tämän seurauksena asumiskustannukset

laskisivat, joka hyödyttäisi niin vuokralaisia kuin omistusasujiakin. Valtio voisi suunnata korkovähennyksen poistamisen

seurauksena säästyvät huomattavat varat uudelleen kaikille asunnoille kompensoimaan kohoavia energiakustannuksia.
Omien hallitusohjelmatavoitteidensa pohjalta Vuokralaiset VKL ry kysyi myös Asuntomme -lehteään varten puolueiden

näkemyksiä asuntolainojen korkovähennykseen. Asuntolainojen korkovähennyksen maltillista rajaamista tulevaisuudessa

pitivät mahdollisina kaikki järjestön eduskuntavaalikyselyyn vastanneet puolueet: SDP, Vasemmistoliitto,

Vihreät, Keskusta, Kokoomus, RKP ja Kristillisdemokraatit

 

27.03.2011

 

Lisätietoja:

Vuokralaiset VKL ry

 

 

Asuntojen vuokrien nousu 1–6 prosenttia vuonna 2011

Myös omistusasuntojen hintatason selvästi vuokria nopeampi nousu …

Lue Linkki

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/23753.html

 

 

 

 

 

Helsinkiläiset asuvat Kalleissa koirankopeissa

Talouselämä kirjoittaa 24.03.2011

”Helsingin seudun asuntomarkkinat ovat jälleen kerran hämmentävässä tilassa, kuten monta kertaa aikaisemminkin”, toteaa VTT:n

tutkija Seppo Laakso torstaina ilmestyneessä Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Laakson mukaan asuntojen hintojen nousu on

pääkaupunkiseudulla ollut vuosina 1996-2010 selvästi voimakkaampaa kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat

nousseet 2,6-kertaiseksi ja koko maassa 2,1-kertaiseksi.

Myös asuntojen vuokrien nousu on ylittänyt kuluttajahintojen nousuvauhdin, vaikka nousu on ollut maltillisempaa kuin asuntojen hinnoissa.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat nousivat nimellisesti keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa

(koko maassa 3,4 %) ja reaalisesti 2,2 prosenttia (koko maassa 1,4 %) vuodesta 2005 vuoteen 2009.

Keskimääräinen asumisväljyys on Helsingin seudulla nyt noin 35 neliötä/asukas, kun muualla maassa luku on 40,5 neliömetriä /asukas.

Helsingin seutu jää kauas jälkeen Oslon ja Kööpenhaminan sekä Tukholman väljyyksistä.

Kuitenkin bruttokansantuote asukasta kohti on Helsingin seudulla suunnilleen samalla tasolla kuin Kööpenhaminassa ja Tukholmassa.

Asumisväljyyden kasvu on Helsingin seudulla lähes pysähtynyt 2000-luvulla. Sen sijaan muualla maassa asumisväljyyden kasvu on jatkunut.

Asumisväljyyden suhteen on tapahtunut merkittävä rakenteellinen muutos: muu Suomi ohitti Helsingin keskimääräisessä

asumisväljyydessä 1970-luvulla ja sen jälkeen ero on systemaattisesti kasvanut.

 

Tuloerot ja asuminen Euroopan maissa

Tilastokeskus

http://www.stat.fi/til/tjt/2008/tjt_2008_2010-05-20_kat_004_fi.html

 

Keskustelu

 

Jacob Söderman: ”Keskustelu pysäköinninvalvonnasta hakoteillä

 

Vuokrat nousivat muualla Suomessa pääkaupunkiseutua rajummin

Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat viime vuonna melko tasaisesti koko maassa. Vuoden 2010 aikana

vuokrat nousivat

keskimäärin 2,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kertoo tilastokeskus.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat hivenen muuta maata

vähemmän eli 2,5 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun sisällä nousu oli kiivainta Espoossa ja Helsingissäkin vielä melko reipasta, mutta

Vantaalla vuokria korotettiin maltilla.

Koko maassa näiden asuntojen keskineliövuokra on 10,40 euroa, pääkaupunkiseudulla saa maksaa

keskimäärin 13,74 euroa neliöltä.

Kaksioiden neliövuokrat

1/2010  (€/m2/kk) 

 

Lähde; tilastokeskus

-

Julkaistu: 4.2.2011

Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä 1,9 prosenttia.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,6 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,8 prosenttia ja muualla

Suomessa 1,0 prosenttia.

Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,3 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna

vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,5 prosenttia ja arava-asuntojen vuokrat 1,1 prosenttia.

 

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2005 =100

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka

perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen

rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

-

Ajankohtaista

 

 

Sekä asunnon ostaminen että vuokraaminen on Helsingissä kalliimpaa kuin monessa muussa eurooppalaisessa

pääkaupungissa.

Syyttää saa kaupunkien kitsastelua ja suomalaisten vimmaa omistaa kotinsa.

Jopa Tukholmassa on selvästi edullisempaa asua kuin Helsingissä, etenkin vuokralla.

Wienin keskustassa neliöhinta on reilun kolmanneksen ja Lissabonissa yli puolet halvempi kuin Helsingin

keskustassa.

Tiedot käyvät ilmi saksalaisen Exberliner - lehden vertailusta.

-

Vuokralaiset ja vuokra-asuntojen tarjoajat vaativat asumistukijärjestelmään pikaista uudistamista

http://www.vuokralaistenkeskusliitto.fi/tiedote.asp?id=601&main=1&luokka_id=0

-

Helsingin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle

Helsingin asuntopulasta ja asumisen kalleudesta uhkaa tulla paha tulppa koko Suomen talouskasvulle.

Näin arvioi ympäristöministeriön asettama työryhmä. Sen mukaan kenelläkään ei ole enää varaa tulla Helsinkiin töihin.

Työryhmä ehdottaa myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poistamista asteittain.

Helmikuu 10.02.2011

-

NUORET ASUVAT AHTAAMMIN, MUU VÄESTÖ VÄLJEMMIN

 

Nuorten asuminen 2010 – Omaa kotia etsimässä -tutkimuksen mukaan nuorten asumis-väljyydessä on tapahtunut muutosta,

nuoret asuvat nyt ahtaammin kuin viisi vuotta sitten. Muutos kertoo asumisen erojen kasvusta, sillä samalla muu väestö asuu

entistä väljemmin. Nuoret kertovat kuitenkin olevansa tyytyväisiä asumiseensa.  

Peräti 70 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista uskoo, että omistusasunto on aina kannattava hankinta ja yli 25-vuotiaiden

joukossa omistusasukkaita on enemmän kuin vuokra-asukkaita. Lähes kaikki hankkivat oman asunnon lainarahalla.

Tutkimuksessa ei selvitetty, johtuuko omistusasumisen suosion kasvu esimerkiksi kasvukeskusten vuokra-asuntopulasta, vai todellisesta

arvojen muutoksesta.

Nuorten asuminen 2010 -tutkimus perustuu valtakunnalliseen puhelinkyselyyn, joka tehtiin 18–29-vuotiaille nuorille.

Tutkimustuloksia on verrattu vuosina 2005, 1995 ja 1991 tehtyihin vastaavanlaisiin selvityksiin.

Lähde: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123925

Asuntopalveluyksikön asukasvalinnat

Kaupunginhallituksen konsernijaosto kehotti 24.5.2010 teknistä toimialaa selvittämään mahdollisuudet

siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja vuokraustehtävät Espoonkruunu Oy:lle

(Kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksiköntehtävät § 11).
Kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön tehtävänä on ollut mm. asukasvalinnat Espoonkruunu Oy:n omistamii

vuokra-asuntoihin, joka on toiminut hyvin.

Asuntopalveluyksikön asukasvalintaan ja valvontaan liittyvät tehtävät
Asuntopalveluyksikön vuokra-asuntotoimiston toimistopäällikkö päättää vuokralaisvalinnoista Espoonkruunu Oy:n omistamiin

asuntoihin sekä kaupungin suorassa omistuksessa oleviin asuntoihin. 

Espoonkruunu Oy toimittaa asuntojen vapautumisilmoitukset sähköisesti asuntopalveluyksikköön

Lisäksi eri hallintokuntien kanssa on ollut yhteistyötä mm. kaupungin henkilökunnan asuntotarpeisiin liittyen.

Tämän yhteistyön hoitaminen asukasvalinnan siirtymisen myötä siirtyy asuntopalveluyksiköltä Espoonkruunu Oy:lle. 

Asukasvalinnan siirtoon liittyvät toimet

Siirtymävaiheessa on tärkeää turvata asukasvalintojen keskeytyksetön hoito. 

Asian käsittely, äänestys

Leppäkorpi, Huhdan kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: ”Kaupungin vuokratalojen asukasvalinta tulee

jatkossakin tapahtua kaupungin omassa asuntopalveluyksikössä, joten esitän, ettei kyseiseen selvityksen tekoon ryhdytä.”

Äänestyksen jälkeen

Päätös: Kaupunginhallituksen konsernijaosto: a) kehottaa teknistä toimialaa selvittämään mahdollisuudet siirtää

kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja vuokraustehtävät Espoonkruunu Oy:lle.

Myös palautusehdotus tehtiin.

Minusta on syytä jatkossakin pitää Asukasvalinta kaupungin omassa yksikössä.

Perustelut

Miksi, mm siksi että

Työtekijöiden asema on turvattava

Asuntojen jaon toimeksiannot on oltava häiriöttömiä.

Tuleeko nyt vuokralaisille lisäkulu, kun on tiedossa, että sähkön, lämmön ja lisähenkilöstön kulut nousevat reippaasti, tämän

joutuvat maksamaan asukkaat (Vuokralaiset.)

-

Vuokralainen tukee omistusasujaa

 

Asuntolainaa on 34 prosentilla kotitalouksista, eli loput 66 prosenttia tukevat heidän lainamaksujaan.

-

Asumistukimuutos lisäisi eriarvoisuutta

Asumistuen myöntämisperusteita ollaan valtiovaranministeriön hankkeesta muuttamassa siten, että tukea

asumiseen saisivat jatkossa vain aravavuokrataloissa asuvat asukkaat. Suunniteltu muutos leimaisi sekä

asukkaat että heidän asuintalonsa ja -alueensa huonommaksi maineeltaan. Se myös lisäisi asuinalueiden

eriarvoistumista entisestään.

Kaavailtu asumistuen muutos vaikeuttaisi myös pienituloisten perheiden selviytymistä arjessa. Nykyinen

asumistukijärjestelmä on sallinut asumisen siellä, missä arki hoituu helpoiten. Tällaisilla yhteiskunnan

tavoittelemilla toimenpiteillä ei myöskään paranneta vuokra-asumisen imagoa vaan aktiivisesti leimataan

sitä vain pienituloisimpien asumismuodoksi.

Muutos vaikuttaisi todennäköisesti myös muiden kuin kunnallisten toimijoiden halukkuuteen rakentaa

kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Käytännössähän muutos on uusi rajoitus vuokralaisten valinnassa.

Espoon vuokralaisten mielestä asukkaiden ja asuinalueiden eriytymiskehitystä pitäisi päinvastoin pyrkiä

vähentämään, jotta vältyttäisiin niiltä yhteiskunnallisilta lieveilmiöiltä, joita on jo havaittu EU-alueen

maissa. Ihmisten ja asuinalueiden eriarvoistuminen on johtanut vakaviin syrjäytymisongelmiin, jotka

tulevat yhteiskunnalle kalliiksi sekä aiheuttavat yksittäiselle kansalaiselle turhaa kärsimystä.

Vuokralaisille on turvattava mahdollisuus valita asuntonsa sieltä, mistä itse haluavat. Siihen on rajaton

mahdollisuus myös omistusasunnoissa asuvilla huolimatta siitä, että asuntolainojen korkojen

verovähennysoikeus on merkittävästi suurempi tuki perheille ja menoerä valtiolle kuin

asumistukilainsäädännön perusteella maksettava asumistuki.

Espoo 2010-10-18

 -

Oikeudenmukaisuutta asumiseen

Miksi puhutaan ja kirjoitellaan valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista?

Mikä tarkoitus on antaa tällaista väärää tietoa, kun tosiasiassa myönnetyn lainan vuokralaiset maksavat takaisin korkoineen,

mitään tukea ei siis ole olemassa?

Miksi omistusasumiselle riittää yhteiskunnan tukea verohelpotuksien myötä?

Miksi edunvalvonta ei toteudu tasavertaisesti eri asumismuotojen kesken?

Miksi vuokra – asumista kohdellaan toisen luokan asiana päätöksenteossa?

Miksi asumisen tasa – arvo ajattelu ja toteutus on päättäjille vieras käsite?

Onko vuokralainen maksaja, mutta ei asukas? 

Onko vuokralaisen asema toisarvoinen asuntomarkkinoilla?

Voidaanko vuokralaisten maksamat asunnot (kodit) myydä sijoitusyhtiöille,

eikö kyseessä ole vuokralaisten hyväksikäyttö?

Miten vuokralainen kykenee maksamaan jatkuvasti kohoavat vuokrat, kun työstä saatava palkka ei kuitenkaan nouse?

Edellä muutamia kysymyksiä vuokra-asumisen epäkohdista, epäoikeudenmukais-

suksista, jotka samalla kertovat viime vuosien kunnallisen ja valtionhallinnon

poliittisen päätöksenteon oman edun tavoittelusta ja ahneudesta.

Mitään konkreettista ei kuitenkaan tehdä vuokralaisten ahdingon lieventämiseksi, vaikka ongelmat tiedostettaisiinkin.

On merkkejä siitä, että Espoossakin tätä ahneuden valtapolitiikkaa ruokitaan vuokralla - asuvien kustannuksella.

Ei kai kuitenkaan ole niin, että Espoossa kaikki poliittiset puolueet hyväksyisivät

tällaista ahnetta oman edun tavoittelua.

Nyt on alettava toimia niin, että tämä tarkoituksellisesti eri päätöksillä aikaansaatu

eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus saadaan korjattua.

Tällainen joidenkin tavoittelema vastakkainasettelu eri väestöryhmien välillä on

enemmän kuin pahasta.

 

Espoo 10.8.2010

Espoon vuokralaiset ry:n hallitus

*

HOMEVAHINGON KORJAUS KUULUU VUOKRANANTAJALLE JA ASUNTO-OSAKEYHTIÖLLE

 

Vuokralaisen havaitessa tai epäillessä vikaa, kuten homehaittaa huoneistossa on asiasta viivytyksettä ilmoitettava vuokranantajalle.

Kunnalliseen terveystarkastajaan kannattaa olla yhteydessä ja kertoa huoneiston tilanteesta, jolloin terveystarkastaja voi tutkia

huoneiston, vaikka vuokranantaja ei olisikaan halukas tekemään tutkimusta. Terveystarkastajien veloitusperusteet vaihtelevat

kuntien hallintoelimien tekemien päätösten mukaisesti. Osa kunnista tekee perustarkastuksen ilmaiseksi kuten Helsinki.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan viemärit kuuluvat asunto-osakeyhtiön vastuulle lähtökohtaisesti. Ensin tilanne selvitetään ja kartoitetaan

 korjaustarve. Ja lopuksi keskustellaan kenen vastuulla kustannukset lopulta ovat. Home- ja kosteusvaurioiden osalta on erityisen tärkeää,

 että osapuolet tekevät yhteistyötä.

 

Sopimusyhteiskunnan sopimattomuus

Käy lukemassa lisää tietoa:

http://www.arkadianmaki.fi/2010/08/17/sopimusyhteiskunnan-sopimattomuus/

Vuokralaiset mukaan sosiaaliseen mediaan

Suomea pidetään, maan korkeinta johtoa myöten, sopimusyhteiskuntana jossa tehdyt sopimukset velvoittavat sopijaosapuolia. Lainsäädäntö asettaa

useimmilla elämänalueilla minimirajat, joista voidaan poiketa laissa määrätyin edellytyksin. Lähtökohta on kuitenkin aina niin, että laista voidaan poiketa

heikomman sopijapuolen eduksi, mutta ei lakia huonommin. Lainsäädännöstä alkaen normisto on säädetty turvaamaan heikomman sopijaosapuolen

minimiedut ja –oikeudet.

Tästä periaatteesta on kuitenkin olemassa yksi räikeä poikkeus, vuokranantajien tulkinta laista asuinhuoneiston vuokrauksesta, huoneenvuokralaki.

Vuokrasopimusta solmittaessa suuret, institutionaaliset vuokranantajat juristeineen ja ekonomisteineen määrittelevät vuokrasopimuksen ehdot: sopimushetken

vuokran perustason, tavan ja tason vuokrankorotuksista, takuuvuokran jne. Vuokralainen voi joko hyväksyä annetut ehdot tai olla ottamatta asuntoa.

Yleinen käytäntö on, että vuokrasopimuksessa on sovittu vuokran tarkistamisen perusteeksi elinkustannusindeksi, jossa jo huomioidaan mm. asuinkustannusten

muutokset. Tiedossa ei ole yhtään tapausta jossa vuokraa olisi alennettu ko. indeksin alentumisen johdosta. Korotukset on kyllä toteutettu täysimääräisenä.

Lisäksi institutionaaliset vuokranantajat määrittelevät aina uudelleen sopimushetken vuokratason, kun vuokrattavan asunnon vuokralainen vaihtuu.

 

Kun huoneenvuokralaki purettiin, ja voimassa oleva laki asuinhuoneiston vuokrausta laadittiin, niin nämä suuret vuokranantajat sitoutuivat noudattamaan

vuokrauksesta annettuja valtioneuvoston ohjeita ja itse laatimiaan ”hyvä vuokratapa” -ohjeita. Näissä todetaan mm., että vuokraa voidaan korottaa

vuokrasopimuksessa sovitusti poiketen kun asiasta on ensin neuvoteltu vuokralaisen kanssa ja että korotus voi olla enintään 15 % jos kiinteistössä tai

huoneistossa suoritetaan huomattavaa remontointia.

Nyt Helsingissä on ainakin kaksi institutionaalista vuokranantajaa, Keva ja Merimiesten Eläkekassa ilmoittaneet yksipuolisesti osalle

vuokralaisistaan yli 32 % vuokrankorotuksista. Kumpikaan vuokranantajista ei ole esimerkiksi neuvotellut vuokralaisten kanssa ja kumpikin on ilmoittanut,

että kiinteistöissä ei suoriteta kunnostustöitä. Keva ilmoitti korotuksen perusteeksi, että 4,2 %:n tuotto vuokrakohteesta ei ole sille riittävä, pääkaupunkiseudun

vastaava tuotto on 3 – 5 %.

Kevan korotus on oikeudessa viikolla 1.9. ja Merimiesten Eläkekassan korotus ollaan tiettävästi viemässä oikeuteen.

Nyt oikeudessa joudutaan ratkaisemaan onko sopimusyhteiskunnassa tehdyillä sopimuksilla mitään merkitystä vai voiko vahvempi osapuoli rikkoa yksipuolisesti

tekemiään sopimuksia. Voiko autokauppias lähettää 2 – 3 vuoden jälkeen jälkilaskun, kun auton hinnat ovat nousseet kaupantekohetkestä?

Ahneudella ei ole rajoja, ja sopimuksilla ei ole merkitystä jos yli 32 %:n vuokrankorotuksen ja sopimusrikkomuksen perusteeksi riittää, että vuokra on jäänyt

jälkeen ”alueen vuokratasosta”. Tätä vuokratasoa ylläpitävät suuret vuokranantajat itse korottamalla vuorovuosin vuokria ja perustelemalla sitä

jälkeenjääneisyydellä itse pyörittämästään vuokrankorotusautomaatista.

Pääkaupunkiseudulla on n. 400 000 vuokralaista. Miksi kukaan ei halua tai uskalla puuttua sopimusyhteiskunnan räikeimpään ja heikomman sopijaosapuole

oikeuksia rikkovaan epäkohtaan.

 

Tarvittaessa.   - Pekka Kontkanen

Vuokralaiset mukaan sosiaaliseen mediaan!

lähettäjä:

Ilpo Eerola

Vuokrat nousevat

Jos näin käy, loppuu tavallisen palkansaajan maksukyky.

Silloin ei kannata ihmetellä, että jos tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on

pulaa sairaanhoitajista ja kaupan työntekijöistä...

 

Aloitussivulle

 

 

 

VUOKRALAISTEN aktiivisuus kasvaa Helsingissä

Helsingin kaupungin vuokralaiset järjestävät mielenosoituksen kaupungintalolla        

keskiviikkona 19.5.2010 klo 16.00 alkaen

Vaatimuksia, joihin odotetaan vastauksia valtuutetuilta:                                

oikeutta vuokralaisille heidän omissa asioissaan                               

tasapuolisuutta kuntalaisten kesken asumispolitiikassa                 

Ei uustuotantoa nykyisten vuokralaisten maksettavaksi                   

Kaupungilla on oltava muita keinoja kuin tulla vuokralaisen pussille

 

 *

 

ASUNNOT OVAT LIIAN KALLIITA JA HUONOJA

 

Helsingissä huonotkin asunnot ovat liian kalliita Euroopan komission tekemän kyselyn mukaan, Helsingin asuntotarjonta on

Euroopan huonoimpia. Helsinkiläisten mielestä heidän kotikaupungistaan on hankala löytää hyvää asuntoa kohtuuhintaan.
Lue lisää: Helsingin Sanomat 7.5.2010

 

 

 

Kannanotto

 

Kyseinen asia on lähetetty kirjaamosta valmisteluun Tekniseen ja ympäristötoimeen hallinto- ja kehittämisyksikköön.

 

 

Vuokralaisten asumiskustannuksiin on ohjattu yhteiskunnalle kuuluvia kuluja.

 

Espoonkruunu Oy:n taloissa asuu vuokralaisina asukkaita joiden asuminen ei aina onnistu hyvän asumisen merkeissä.

Tarpeettomia asumiskustannuksia syntyy, kun asunnon kunnosta ei pidetä huolta

huoneenvuokralain mukaisesti, asumisen aikana rikotaan asunnossa mm. ovia, seiniä, lattiamattoja, jopa asunnon sisustus on lähes

täydellisesti tuhottu.

Miksi näin tapahtuu? Syitä on varmasti monenlaisia. On alkoholiongelmia, huumeiden käyttäjiä, mielenterveysongelmaisia, rikkonaisia

perhesuhteita, maahanmuuttajia, eri syistä johtuvaa taloudellista ahdinkoa, josta johtuen ei kyetä vastaamaan tekemisistä.

 

Edellä mainituista vahinkoa tekevistä asukkaista suuri osa on Espoon kaupungin sosiaali- – ja terveystoimen ohjaamina asutettu

kaupungin (Espoonkruunun) taloihin.

 

Kun edellä mainittuja tuhoja asunnoissa korjataan, koituu niistä mittavia kustannuksia, jotka ohjataan muiden vuokralaisten maksettavaksi.

 

Poliittisen – ja virkamiestoimen taholla on tietoisesti toimittu niin, että yhteiskunnan velvoitteita on ohjattu asukkaille, asiallisesti

toimivien vuokralaisten maksettavaksi.

Vuosien saatossa on mittava rahasumma, sosiaali- – ja terveystoimen kustannuksista pantu kaupungin vuokratalojen asukkaiden maksettavaksi.

 

Vuokralla asujat ovat ainoa väestöryhmä, jota kohdellaan näin, he joutuvat normaalin verotuksen lisäksi maksamaan kaupungin

kuluja ”lisäverona”. Mitään muuta asumismuotoa (omistusasuminen) ei kohdella tällä tavalla.

 

 

Miten Espoon kaupunki, vuokratalojen omistajana aikoo hoitaa tämän epäoikeudenmukaisuuden niin, että vuokralaiset voisivat tuntea

tulleensa kohdelluksi, päättäjien toimesta, oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti

muuhun asumismuotoon verrattuna ja muihin kuntalaisiin nähden?

Oikeuden mukaista olisi, jos kaikki veronmaksajat osallistuisivat näiden yhteisvastuullisten kustannusten maksamiseen.

 

 

Espoon Vuokralaiset ry.

 

Yhdistyksen vuosikokous 4.3.2010

 

 

 

Kari Karjalainen

kokouksen psta

puheenjohtaja

 

 

Aiemmin saatu tuki Espoon kaupungilta

 

Vuonna 2008 Espoon kaupunki budjetoi 400.000 euroa Espoonkruunulle

ja vuonna 2009 200.000 euroa ko. kuluja varten.

 

Vuodelle 2010 ei mitään.

Nämä summat eivät riitä kattamaan niitä summia mitä vuokralaisilta on viekkaudella rahastettu.

 

* Nyt Vuokralaisten asumiskustannuksiin on ohjattu yhteiskunnalle kuuluvia kuluja.

 

 

 

 Vuokralla asutaan  

Vuokralla asutaan muutenkin kuin sosiaalisista syistä. Suurin osa Espoonkruunun vuokra-asukkaista on työssäkäyviä, koulutettuja

ihmisiä, jotka maksavat omat asumiskulunsa ja elämänsä palkkatuloillaan. Ihmiset itse erittelevät asuinalueensa halpoihin ja kalliisiin.

Raha tätä maailmaa pyörittää ja sen ihannointi, siitä johtuu jako parempiin ja huonompiin niin asuinalueiden kuin ihmistenkin suhteen.

Rahalla ja omaisuudella mitataan kaikki, raha antaa vallan määrätä ketä takapihalla ja naapuristossa asuu. Rahalla niitä tontteja

hankitaan, taloja rakennetaan ja asuntoja ostetaan, mistä isomman ja kalliimman löytää sen hienompaa on.

Tiiviimmin rakennetulla asuinalueella on usein paremmat palvelut, koulut, kaupat ja sujuvampi julkinen liikenne lähempänä asukasta

kuin kultahammasalueella. Vuokra-asumisessakin on kalliimmat ja halvemmat yhtiöt, talot, alueet ja asunnot. Itse voi jonkin verran

vaikuttaa missä asunto on, hakeutumalla seudulle, joka omasta mielestä on paras. Joka vuokratalossa ei myöskään ole niitä sosiaalisin

perustein vuokralla asuvia, joiden menot kaupunki ja veronmaksajat maksavat.

 

 

 Kisa vuokra-asunnoista on jälleen kiristynyt pääkaupunkiseudulla 

• Taantuman vuoksi kysyntä on kasvanut, mutta tarjonta pysynyt ennallaan

 

TALOUS

Asuntojen vuokrat laskevat edelleen

Päivitetty: 31.12.2009   

Mikäli syksyllä alkanut vuokrien lasku jatkuu myös ensi vuonna, on kyseessä historiallisesti merkittävä käänne, kertoo Vuokraturva.

Asuntojen vuokrien vuosia kestänyt nousuputki katkesi syksyllä ja kääntyi laskuun jopa kasvukeskuksissa. Vuokraturvan mukaan tämän

käänteen jatkuessa kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun kasvukeskusten vuokrat laskevat merkittävissä määrin koko sotien jälkeisenä aikana.

- Yleensä vuokramarkkinan ennustettavuus on kohtuullisen hyvä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana käännöksissään yleensä ison laivan

tapaan loiva asuntomarkkina on kuitenkin tempoillut jyrkästi ääripäästä toiseen. Silloin kukaan ei voi varmuudella tietää, mitä seuraavaksi

edessä on, kertoo Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Metsolan mukaan myös korko- ja vuokratason välillä on yhteys, sillä korkojen laskiessa vuokrien nousu yleensä tasaantuu.

Asuntolainaan liittyvän koron tai asunnon vuokran maksaminen kun ovat tyypillisesti vaihtoehtoja toisilleen.

Mahdollinen korkojen nousu voisi sen sijaan tuoda uusia nousupaineita vuokriin, kasvattamalla asunnon ostamiseen liittyviä

lainanhoitokustannuksia ja tuomalla epävarmuutta asuntojen hintakehitykseen, Metsola toteaa.

Jatkuva vuokrien lasku ei kuitenkaan ole vielä varmaa, sillä uusi taloudellinen epävarmuus, korkojen nousu tai viimeaikainen

pula myytävistä asunnoista saattaa kääntää vuokrien hinnat uuteen nousuun. Vuokraturva uskookin, että alkavan vuoden

ensimmäiset kolme kuukautta tulevat näyttämään suuntaa koko seuraavalle vuodelle.

 

 Helsinki  

 

Asuntojen vuokrat kääntyivät loppukesällä laskuun, joka on syksyn mittaan yhä jatkunut. Vuokra-asuntoja välittävän Vuokraturvan

toimitusjohtaja Timo Metsola arvioi, että vuokrat ovat voineet tippua jopa useita prosentteja.

- Nyt kun on tiedossa lokakuu ja puolet marraskuusta, näyttää että lasku on ollut yllättävän selvä, Metsola sanoi STT:lle.

Hän ei pidä mahdottomana, että vuokrat voisivat lähikuukausina ropista jopa 5-10 prosenttia alaspäin.

Myös Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tommi Rytkönen arvioi, että vuokratason korjausliike saattaa jatkua vielä tammi-maaliskuulle.

Toistaiseksi vuokrat ovat silti yhä vuoden takaista ylempänä, sillä keväällä ne ponkaisivat poikkeuksellisen rajusti ylöspäin.

Yksi syy oli se, että heikko taloustilanne sai monet lykkäämään omistusasunnon ostoa.

Nyt asuntokauppa on piristynyt ja vuokramarkkinat tasoittuneet. Vuokraa ei enää makseta kuinka paljon tahansa, vaan mieluummin

tingitään asunnon sijainnista tai koosta.

Musta Pekka pakassa on yhä työttömyys. Jos se pahenee yllättävän paljon, vuokra-asuminen saattaa taas kiinnostaa asunnon ostoa enemmän.

 

Espoo

Vuosi 2009

Asukasdemokratian tukahduttaminen Espoon kaupungin vuokrataloissa. Vuokra - asukkaiden

vaikuttamismahdollisuuksia ollaan mitätöimässä lakkauttamalla hallintoneuvosto ja vähentämällä hallituksen

asukasjäsenten määrää merkityksettömäksi aikaisempaan nähden. Yhteistyön kannalta merkittävää

asukastoimintaa, asukkaiden toteuttamaa ja heidän ehdoillaan tapahtuvaa toimintaa, ollaan hajottamassa

kunta päättäjien toimesta. Jäsenkokous oli vakavasti huolissaan tavasta miten vuokralaisten mielipiteisiin

suhtaudutaan, ei kuunnella, ei arvosteta. Eriarvoista kohtelua päättäjiltä, vastakkainasettelua.

Konsernijaoston päätöksiä 27.04.09 Espoo ryhtyy uudistamaan vuokrataloyhtiö Espoonkruunun

asukashallintoa ja pienentää hallituksen kokoonpanoa. Hallituksen pääluku vähenee nykyisestä 12:sta 7:ään.

 

Vuokran hyvitys

Vuokran hyvityksestä määrätään huoneenvuokralaissa AHVL 481/1995 lain 23§.
Vuokranantajan edustaja tietää tämän varsin hyvin.
Vuokranantajalle on säädetty 6 kk velvollisuus ilmoittaa keittiöremontista. Tämä etukäteisilmoitus ei vähennä mitään vuokranalennuksesta. Ovat kaksi eri asiaa.
Huoneenvuokralain 63§ pykälän mukaan kenenkään ei tarvitse asua huoneistossa, jossa terveyden vaarantaminen on ilmeinen. (Myös purkuperuste) Jos asunto on asumiskelvottomassa kunnossa remontin ajan, siitä ei voi myöskään periä vuokraa.

Vuokrien vuosinousu

 

Vuokrien vuosinousu oli 3,4 prosenttia tämän vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla nousu oli 4,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,5 prosenttia. Arava-asuntojen

vuokrat nousivat koko maassa 4,9 prosenttia.
Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kuitenkin laskivat

keskimäärin 1,1 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 0,3 prosenttia.

Virallinen inflaatioprosentti oli syyskuussa –1.  

 

Syyskokous kannanotto 2008               

Talonmiehet kiinteistönhoidon pelastajiksi

Kuten olemme asukkailta saamamme palautteen ja lehdissä olleiden kirjoitusten välityksellä,

sekä omien havaintojemme perusteella voineet todeta että huoltoyhtiö toimena tehtävä

kiinteistönhuoltotyö ei toimi tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Puutteita huoltoyhtiöiden tekemisissä on ulkoalueiden hoidossa (lumityöt, hiekoitus, nurmikoiden

leikkaus, ulkoalueiden puhtaanapito ym.) ja kiinteistönhoidon ja kunnossapidon tehtävissä.

Myös huoltoyhtiöiden sopimushinnat alkavat olla huimissa lukemissa, vuokralaisten maksukyvyn

ulottumattomissa.

Kiinteistönhoidon tehtävien hoitaminen talonmiestyönä voisi olla toiminnallisesti parempi

ja kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto.

Vaatimuksia talonmiestoimien uudelleen käynnistämiseksi taloissa yleisesti on lehdissä

viimevuosina tuotu voimakkaasti esille.

Näin varmaan saataisiinkin ryhtiä kiinteistöjen huoltoon ja hoitoon osaavien talonmiesten (LVI-

ammattilaisten) toimesta, joilta hoituu työ kun työ.

Espoo 2008-12-09

Vuosikokous Espoossa 27.3.2008         

 

Saaja

Kirje Vuokralaisten Keskusliitto ry

Liittokokous 19.4.2008

 

Espoon Vuokralaiset vaatii… 

Espoon Vuokralaiset ry on huolestunut siitä, että yhteiskunta kohtelee eriarvoisesti vuokralla asujia verrattuna

omistusasunnoissa asuviin.

Asuntolainojen korkojen vähennysoikeus

 Asuntolainojen korkojen vähennysoikeus on hyvin mittava yhteiskunnan tuki omistusasumiselle, kuten olemme saaneet aika

 ajoin lehdistössä olleiden kirjoitusten  ( luotettavien selvitysten ) mukaan lukea, kuten myös yhteiskunnan tuki korjausrakentamiseen.

Aloite

Espoon vuokralaiset ehdottavat, että ne vuokralaiset jotka maksavat vuokransa saisivat veronvähennysoikeuden pääomavuokrasta.

Vuokralla asujat maksavat kaikki rakentamiskustannukset, lainat korkoineen, korjaukset, eikä mitään yhteiskunnan

tukia vuokra-asumiselle ole.

Emme halua asuntopoliittisen ohjelman maksumieheksi

Emme halua Suomen hallituksen asuntopoliittisen ohjelman maksumieheksi. Ohjelman vaikutus on vuokrien korotuksiin

huomattava esim. Espoon kaupungin  omistamassa Espoonkruunussa pääomakustannukset nousisivat 0.40 – yli 1 € /m2/kk

vuokralaisen maksettavaksi, riippuen asuntotuotannon määrästä.

Kustannuksien maksumiehinä pitää olla Suomen valtio ja Espoon kaupunki, omistajana, jonka

hallussa on huomattava kiinteistöomaisuus Espoossa.

Yksi yhteiskunnan perustehtävistä, nyt ja tulevaisuudessakin, on turvata laadukas ja edullinen vuokra-asuntotoiminta

 

 

Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen Yhteishallintolain (649/1990) tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossa - pitoa ja hoitoa. Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen – julkaisuun on koottu tietoa hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista vuokratalojen yhteishallinnossa ja asukastoiminnassa. Julkaisu on tarkoitettu sekä asukkaille että vuokratalojen omistajille Linkki http://www.ara.fi/print.asp?contentid=8638&lan=FI&clan=fi

Vuokravakuus

Vuokranantajan tulee palauttaa vuokravakuus välittömästi vuokrasuhteen päätyttyä,

ellei vuokrasuhteen osapuolten välillä ole täyttämättömiä vuokrasuhteeseen liittyviä velvoitteita.

 

Mikäli vuokranantaja katsoo, että vakuuden käyttämiselle on perusteita on hänen ilmoitettava vakuuden

pidättämisestä ja sen syystä kirjallisesti vuokralaiselle.

 

Kustannukset tulee olla kohtuullisia siksi on pyrittävä siihen, että vuokralaiselle varataan mahdollisuus itse

korjata vika tai puute tai tehdä tarpeelliset lisäsiivoukset.

 

Jos kuitenkin vuokravakuutta pidätetään on siitä toimitettava vuokralaiselle kuitti, josta ilmenevät työmäärä sekä

materiaalikustannukset.

 

Mikäli vuokranantaja pidättää vakuuden palauttamista perusteettomasti on vuokralaisella oikeus vaatia kanteella

käräjäoikeudelta vakuuden palauttamista viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen.

( tämä tie on nykyisin mahdottoman kallis vuokralaiselle! )

"Hyvä vuokrasuhde" -kirjaa voi tilata Kiinteistöalan Kustannus Oy:stä

Yllä mainittua kirjaa ovat olleet tekemässä niin vuokralaisten kuin vuokranantajien edustaja

Oven Avaamisesta perittävät maksut

1. Asukkaiden ja palvelun käyttäjien tulisi aina etukäteen tietää, mitä palvelu maksaa
2. Asukkaalle tulee selkeästi tilausta tehdessä kertoa, jos maksu pitää suorittaa käteisellä
3. Asiakkaalle on myös annettava kuitti maksun suorituksesta
4. Myös mahdollisten laskutuslisien suuruus ja perusteet tulee ilmoittaa asukkaille selkeästi

Ovien avausmaksusta vuonna 2008

Lähde:

Kiinteistöliitto, Uusimaa

Suositus ovien avausmaksusta on

klo 06.00–23.00 välisenä aika 10.05 €

klo 23.00–06.00 välisenä aikana 15.09 €

* avauksen pyytäjä suorittaa maksun

-

Mukana myös Vuokralaisten Keskusliitto ry

 

Teemailta 22.5.2007

 

KIINNOSTU OMASTA ASUMISESTASI

 – Sosiaalisten suhteiden verkosto muodostuu asumisen ympärille -

 

Esille nousi kysymys, kohteleeko yhteiskunta vuokra-asumista ja omistusasumista

tasavertaisesti.

Vuokralla asujat maksavat kaikki rakennuskustannukset, lainojen lyhennykset ja korot, kun

taas omistusasumiseen ohjautuu yhteiskunnan tukea verotuksessa asuntolainojen korkojen

vähennysoikeuden muodossa, jota vuokra-asumisessa ei ole. Myös peruskorjaustukia omistus-

asumiseen on kohdistettu.

Aika ajoin lehdistössä on asiaan perehtyneiden lausunnoista käynyt ilmi, että yhteiskunnan

tukitoimet omistusasumiselle ovat merkittävästi mukana alentamassa asumiskustannuksia, näin ei

ole vuokra – asumiskustannuksissa.

Vuokralaisten Keskusliitto on ottanut epäkohdan aika-ajoin esille.

Onko merkitystä sillä, että päättäjien asumismuotona on pääsääntöisesti omistusasuminen,

ja näin ollen vuokra-asumiselle ei juuri mielenkiintoa liikene. Kaikella muullakin tavoin

asenteet vuokra – asumista kohtaan tulisi muokata tasavertaiseksi muiden asumismuotojen

kanssa.

Keskusteltiin myös Espoon Valtuuston käsittelyssä ollut asumisneuvoja-asia ja neuvojien

kustannusten maksamisesta, sosiaali- ja terveystoimi puolet ja Espoonkruunu Oy puolet.

Tähän kustannusjakoon esitettiin selvitystä valtuustossa, mahdollisuudesta muuttaa sitä.

Esim. Helsingin kaupungissa kustannusvaikutuksia asukkaille tästä asiasta ei ole.

Tässä yksi hyvä esimerkki siitä, että vuokra – asujan asumiskustannuksiin yritetään ujuttaa

selvästi sosiaali- ja terveystoimelle kuuluvia kustannuksia, joiden tulee hoitua verorahoista

eikä niillä pidä rasittaa vuokralla asujan asumiskustannuksia.

Tärkeiksi seikoiksi vuokrataloissa koettiin, turvallisuus (Hyvä koti), asuinolosuhteet

 ( talo ja kiinteistö kunnossa) ja hyvä palvelu (asukkaita kuunnellaan).

Kiinnitettiin myös huomiota epäkohtaan, että vuokratalojen hallintokulut ovat melkein puolet korkeammat

kuin kiinteistöyhtiö- omistus muotoisessa asumisessa.

Tulee mieleen, että vuokralaisia rahastetaan

Lopuksi olimme huolissamme vuokra-asumisen liittyvästä nykyisestä kohtuuhintaisten asuntojenvähäisyydestä, asiaan

on puuttunut mm. Espoon Kauppakamari sekä myös Espoon kaupunginjohtaja.

Mistä saamme kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja työntekijöille esim. palvelu alalle.

 

 Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka on kaiken edellytys

Omistusasumisen puolesta on 50 % asukkaista, sama 50 % on vuokra-asumisen kannalla, Kaupungistuminen jatkuu, tarvitaan urbaania, metropoli -asumista, ikääntyminen kohtaa meitä kaikkia, maahanmuutto lisääntyy, kerrostaloasuminen tehtävä houkuttelevammaksi.

 

  Yhdistyksen pidettyjä teemailtoja vuonna 2008  

26.5.2008 klo 17.00. Espoon Valtuustotalo,

Mukana Kunta-asunto Oy

Sabah Samaletdin

talousjohtaja

Asialistalla mm. asukasdemokratia ja asukkaiden palkitseminen

 Asukkaiden palkitseminen, Kunta-asunnot Oy

• Asumisbonus
• Palkkio kolmen vuoden asumisesta = 1 vuokra vapaa kuukausi
• Seuraavat palkkiot viiden vuoden välein = 1 vuokra vapaa kuukausi

 

16.10.2008 klo 17.30 - 20.00

Tarja Kantola, Vuokralaisten Keskusliitto ry

Kuntien velvoite tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja edunvalvonta

Kokouspaikka, Espoon Valtuustotalo

 

  Yhdistyksen  pidettyjä teemailtoja vuonna 2007  

Kiinnostu Omasta Asumisesta

Vuokralaisten Keskusliitto ry, Ilpo Eerola

Aika 22.05.2007

Espoon vuokra - asuntopolitiikka, mitä vuokraan voi sisällyttää…

Teemailta 21.11.2007

 

Aloitussivulle